Direktiivien adressaatteja ovat ne jäsenvaltiot, joilla on velvollisuus sovittaa eurooppalaiset direktiivit kansalliseen lainsäädäntöönsä. Esimerkiksi Saksassa tämä on toteutettu tuoteturvallisuuslailla.
Standardit eivät ole laillisesti sitovia ja esittävät tieteen ja tekniikan tilanteen julkaisuhetkellä. Vasta kun standardi on yhdenmukaistettu EU-direktiiviksi EU:n virallisessa lehdessä, sitä saa käyttää EU-vaatimustenmukaisuusmenettelyssä. Vaatimuksen täyttäminen johtaa niin sanottuun vaatimustenmukaisuusolettamukseen. Olettamusvaikutus tarkoittaa, että valmistaja voi lähteä liikkeelle siitä, että standardia noudattaessaan hän täyttää määritetyn EU-direktiivi turvallisuusvaatimukset.
Jos valmistaja viittaa oikein EU-direktiiveihin ja yhdenmukaistettuihin standardeihin , tuotevastuun niin kutsuttu käänteinen todistusvelvollisuus on voimassa. Tämä tarkoittaa, että tapaturma- tai kuolemantapauksessa markkinavalvontaviranomainen (Saksassa elinkeinovalvonta) tai syyttäjän on todistettava, että direktiivejä ja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole noudatettu oikein.